Ennaltaehkäisevät toimet vähentävät lintuinfluenssan ja muiden tautien leviämisriskiä
News
Lintuinfluenssaa on viime vuosina esiintynyt vaihtelevasti Suomessa, ja tilannetta seurataan jatkuvasti. Tietyt lintuinfluenssavirukset, kuten korkeapatogeeninen H5N1-lintuinfluenssavirus voivat aiheuttaa vakavia epidemioita luonnonvaraisille linnuille ja siipikarjalle. Tässä ajankohtaiskatsauksessa tarkastelemme lintuinfluenssatilannetta Suomessa ja käymme läpi, miten ennaltaehkäisevillä toimilla voidaan vähentää kiinteistöjen tauti- ja hygieniariskejä.

Lintuinfluenssatilanne Suomessa
Lintuinfluenssatilanne on ollut Suomessa 2020-luvulla aaltoilevaa. Vuonna 2023 todettiin useita korkeapatogeenisen H5N1-lintuinfleunssaviruksen aiheuttamia lintujen joukkokuolemia, jonka lisäksi tartuntoja todettiin ensimmäistä kertaa myös turkiseläimissä.
Vuonna 2025 lintuinfluenssaa todettiin etenkin loppuvuoden aikana useissa luonnonvaraisissa linnuissa, erityisesti laulujoutsenissa, joita menehtyi useita yksilöitä samalla paikalla. Viimeisimmät todetut tapaukset ovat tammikuulta 2026, jolloin lintuinfluenssaa löytyi Helsingistä kanadanhanhista ja kyhmyjoutsenesta.
Euroopassa korkeapatogeenista lintuinfluenssaa on raportoitu laajalti siipikarjassa. H5N1-tyypin lintuinfluenssaa on myös todettu lypsykarjassa, lähinnä Yhdysvalloissa, ja maailmalla on raportoitu yksittäisiä ihmistartuntoja, mutta ne ovat olleet harvinaisia. Suomen siipikarjatiloilla ei ole toistaiseksi raportoitu laajoja epidemioita. Lintuinfluenssan ei ole myöskään Suomessa todettu aiheuttaneen virustartuntoja ihmisissä.

Miten lintuinfluenssa leviää?
Lintuinfluenssa leviää lintujen ulosteissa ja eritteissä. Korkeapatogeenista H5N1-lintuinfluenssaa esiintyy luonnossa yleisimmin vesilinnuissa, kolonioissa pesivissä lokkilajeissa ja isoissa petolinnuissa.
Lintuinfluenssa voi tarttua herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja muihin lintuihin, kun linnut ovat suorassa kontaktissa tai esimerkiksi ulosteilla saastuneen rehun kautta. Siksi siipikarjan ja muiden lintujen ulkonapitokielto on voimassa 8.2. – 31.5.
Kuolleisiin lintuihin ei tule koskea
Vaikka lintuinfluenssavirusten tarttuminen ihmiseen on hyvin harvinaista, tulee kuolleisiin lintuihin koskemista välttää.
Lintuinfluenssavirus säilyy viileässä ja kosteassa ympäristössä pitkään lintujen ulosteissa. Jos joudut käsittelemään kuolleita lintuja tai lintujen sotkemia paikkoja, muista huolehtia hyvästä hygieniasta ja suojautumisesta: suojaa kasvot kokomaskilla ja kädet nitriilihanskoilla. Tee vielä lopuksi huolellinen käsien desinfiointi.
Ilmoita lintujen joukkokuolemista
Jos löydät useita luonnonvaraisia lintuja kuolleina, ilmoita asiasta lähimmälle virkaeläinlääkärille.
Lintuinfluenssaa on syytä epäillä aina, jos todetaan luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemia. Yksittäinen kuolleena löydetty lintu ei yleensä herätä lintuinfluenssaepäilyä, ellei kyseessä ole suuri petolintu.
Ruokaviraston mukaan joukkosairastumisena tai -kuolemana voidaan pitää tilannetta, jossa samalta alueelta löytyy sairaana tai kuolleena useampi kuin yksi joutsen, viisi tai useampi muuta vesilintua tai varislintua tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua. Yksittäisistä isoista petolinnuista on myös hyvä ilmoittaa virkaeläinlääkärille.
Mitä tämä tarkoittaa kiinteistöille ja yrityksille?
Ennaltaehkäisevä lintusuojaus vähentää tauti- ja hygieniariskejä
Linnut voivat saastuttaa rakennusten pintoja, kulkureittejä ja tuotteiden käsittelyalueita, ja niiden ulosteet voivat sisältää lintuinfluenssavirusta sekä muita taudinaiheuttajia.
Ennaltaehkäisevä lintusuojaus on tehokas keino vähentää linnuista aiheutuvia tauti- ja hygieniariskejä. Oikein suunnitellut lintusuojaukset, kuten verkotukset ja muut rakenteelliset ratkaisut, estävät lintujen oleskelun ja pesinnän rakennuksissa.
Erityisiä riskikohteita ovat:
- lastaus- ja huoltokatokset
- varastojen ja myymälöiden sisäänkäynnit
- ostoskärry- ja pyöräkatokset
- rakennusten katot ja räystäät.
Esimerkiksi pulut ja lokit rakentavat pesiään usein rakennuksiin. Kalalokki pesii yleisesti rakennusten katoilla koko Suomessa ja muodostaa siksi merkittävän riskitekijän.
Lintusuojaus on osa vastuullista kiinteistönhallintaa ja ennakoivaa riskienhallintaa. Kun linnut eivät pääse asettumaan rakenteisiin, vähenevät myös tautiriskit, puhdistustarve ja korjauskustannukset.

Ilmoita havainnoistasi ja suojaudu lintuhaitoilta
- Älä koske kuolleisiin lintuihin tai niiden jätöksiin. Jos olet koskettanut lintua tai lintujen sotkemia paikkoja, pese kädet huolellisesti vedellä ja saippualla ja desinfioi käsidesillä.
- Ilmoita havainnoistasi. Jos löydät ison joukon kuolleita lintuja, ota yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin (esimerkiksi kunnaneläinlääkäriin).
- Ylläpidä puhtautta kiinteistössä. Virus säilyy pitkään tartuntakykyisenä lintujen ulosteissa.
- Suojaa kiinteistösi linnuilta. Asiantuntijamme tekemä riskikartoitus auttaa tunnistamaan kriittiset paikat ja valitsemaan oikeat suojausratkaisut. Autamme myös poistamaan sisätiloihin eksyneet linnut. Ota yhteyttä meihin soittamalla tai lähettämällä viesti.
Ruokavirasto tarjoaa ajantasaista tietoa lintuinfluenssasta Suomessa. Lue lisää Ruokaviraston sivuilta.