Ampiainen

Mikä on ampiaisten tehtävä?

Ampiaispesän ensimmäisistä toukista syntyy työläisiä eli steriilejä naaraita, joiden tehtävä on huolehtia uusista toukista ja pesästä. Ampiaiset syövät kukkien mettä, siitepölyä sekä muita nesteitä. Lisäksi ne syövät hyönteisiä, joista tehtyä massaa syötetään toukille.

Ampiaisilla on oma roolinsa ekosysteemissä. Kerätessään hyönteisravintoa toukilleen ampiaiset säätelevät kasveja vahingoittavien tuhohyönteisten, kuten kirvojen kantoja. Kukissa vieraillessaan ne auttavat myös jossain määrin pölytyksessä.

Loppukesän munista kehittyy koiraspuolisia ampiaisia eli kuhnureita sekä uusia kuningattaria, jotka lähtevät pesästä ja parittelevat. Uudet hedelmöittyneet kuningattaret etsivät syksyllä talvehtimispaikan ja työläiset, kuhnurit ja vanhat kuningattaret kuolevat.

Kaikki ampiaiset eivät rakenna näkyvää pesää

Suomessa eläviin ampiaisiin kuuluu pääasiassa yhteiskunta-ampiaisia ja erakkoampiaisia. Yhteiskunta-ampiaiset elävät rakentamissaan pesissä. Kuningatar perustaa uuden pesän keväisin tai alkukesästä, ja yhteiskuntaan kuuluu myös työläisiä ja kuhnureita.

Erakkoampiaiset elävät yksin ja pesivät luonnossa erilaisissa koloissa. Ne ovat väritykseltään keltamustia ja ruumiinrakenteeltaan yhteiskunta-ampiaisia pienempiä ja solakampia. Aikuiset yksilöt elävät vain muutamia viikkoja, eikä niitä yleensä tarvitse torjua.

Näin erotat ampiaisen, herhiläisen, mehiläisen ja kimalaisen

Ampiaisen erottaa muista pistiäisistä ennen kaikkea sen selkeän kelta-mustaraidallisen värikuvioinnin ja hoikan vartalon perusteella. Ampiaisen ruumiinkarvoitus on myös melko vähäistä.

Herhiläinen on kookkain ampiaislaji ja väritykseltään enemmän ruskeankeltainen tai punertava.

Mehiläisen tunnistaa sen selkeämmästä karvapeitteestä, varsinkin keskiruumiin kohdalta. Mehiläisten värikuviointi ei ole yhtä selvärajainen kuin ampiaisilla, ja niiden väri on myös enemmän oranssiin ja ruskeaan taittava.

Kimalaiset ovat helposti tunnistettavissa suuren kokonsa, pyöreän muotonsa ja pörröisyytensä ansiosta.