Loukkujen etu on se, että kaikki saalis saadaan talteen, jolloin mätäneviä yksilöitä ei jää rakenteisiin tai muihin tiloihin. Loukkuja käytettäessä olisi hyvä kiinnittää loukut rautalangalla johonkin kiinteään rakenteeseen, jolloin huonon osuman saanut hiiri ei raahaa loukkua vaikkapa eristevillojen sisään.
Loukkuihin klassisesti ehdotetaan laitettavaksi juustoa syötiksi. Juusto kuitenkin kannattaa käyttää oman ruokapöydän herkuksi ja sen sijaan asentaa vaikkapa tuoretta leipäpalaa tai pähkinäsuklaasta muotoiltua palleroa syötiksi. Joskus loukun syötti ei jyrsijöille maistu, jolloin syötin vaihtamisella voi päästä parempaan tulokseen. Pelkästä loukusta ilman syöttiäkin voi olla kuitenkin apua, jos sen sijoittaa oikealla tavalla – vaikkapa suoraan hiirenkolon eteen useita loukkuja siten, että hiirellä ei ole mahdollista poistua kolosta ilman sen jäämistä nalkkiin.
Loukkuja on myynnissä kovin erilaisia. Niitä kannattaa testailla, ja varmasti oma suosikki löytyy. Loukuissa melkeinpä tärkein ominaisuus on se, että se laukeaa herkästi, jolloin jyrsijä ei saa siitä varastettua syöttiä mukaansa.
Usein helppokäyttöisyys ja herkästilaukeavuus eivät kulje käsikädessä. Loukkujen jouset voivat myös väsyä, jolloin niiden herkkyys katoaa. Joitain loukkumalleja joutuukin tästä syystä uusimaan tietyin väliajoin. Kirjoittaja suosii mahdollisimman yksinkertaista, mutta herkästi laukeavaa loukkua. Perinteinen, metallinen hiirenloukku on osaavissa käsissä erinomaisen toimiva.